Suomessa olen minä syntynyt
tuolla kauniissa karjalassa,
//sinisen järven rannalla
siellä torpassa matalassa//
Matala torpan hiilloksella
käsiäni lämmittelin,
//matalan torpan nättiä tyttöä
omakseni ajattelin//
matalan torpan vainioita
tulin minä tallanneeksi,
//matalan torpan nättiä tyttoä
tulin minä narranneeksi//
Ei mistään saa niin kirkasta vettä
kuin metsä lähtenesta,
// ei mistään saa niin rakasta
heilaa kuin toisen tähtehestä//
Aseman kello löi kaksi kertaa
silloin se juna vislas
// ja silloin se hulivili
hummeripoika sen torpan
tytön kihlas//
Aseman kello löi kolme kertaa
silloin se juna lähti
// ja silloin se hulivili
hummeripoika sen torpan tytön jätti //
Heilani minulla asemasillalla
pienen kirjeen pisti // Liekö sille raukalle ikävä tullut kun vienolla
äänellä itki //
